Valmistautuessaan esiintymiseen ja videoneuvotteluopetukseen opettajan täytyy miettiä opetuksen ja esiintymisen tavoitteita, oppijoita ja opetustilanteen luonnetta, opetuksen aihetta ja näkökulmaa sekä opetusmateriaalin kokoamista ja valmistamista että opetuskokonaisuuden rakennetta ja jäsentelyä.
Opettajan täytyy selvittää itselleen, mikä on opetuksen tavoite oppitunnin kunkin opetusjakson aikana. Tavoitteet ohjaavat viestintää ja toimintaa opetustilanteessa.
a) Mitkä ovat opetuksesi tavoitteet oppitunnin eri jaksojen aikana?
- Haluatko jakaa tietoja, herättää keskustelua, saada oppijat pohtimaan aihetta eri näkökulmista vai kenties vaikuttaa oppijoiden mielipiteisiin ja toimintatapoihin?
Opetus voi sisältää kaikkia näitä tavoitteita, mutta joku voi painottua enemmän kuin toiset oppitunnin eri jaksojen aikana.
- Mikä on keskeisin asia opetettavassa asiassa?
- Mikä on pääasia, jonka haluat oppijoiden oppivan?
Opetustilanteen ja oppijoiden analysointi auttaa opetuksen tavoitteiden tarkentamisessa ja oppitunnin jäsentelemistä tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.
a) Keitä opetat ja keille esiinnyt?
- Minkä ikäisiä oppijat ovat?
- Mikä on oppijoiden sukupuoli, koulutus, ammatti, sosiaalinen asema jne.?
- Mikä on oppijoiden tiedollinen taso?
b) Mikä on sinun ja oppijoiden välinen suhde?
- Mikä on teidän yhteinen viestintähistorianne?
- Oletko entuudestaan tuttu oppijoille?
- Millainen on sinun roolisi opettajana? v Millaisia odotuksia oppijoilla voi olla sinua kohtaan opettajana ja esiintyjänä?
c) Miten luulet oppijoiden suhtautuvan opetettavaan asiaan?
- Mitä oppijat tietävät jo opiskeltavasta asiasta?
- Millaisia asenteita oppijoilla on opetettavaa asiaa kohtaan?
- Millaisia kokemuksia oppijoilla on opiskeltavasta asiasta?
- Millaisia odotuksia oppijoilla on opiskeltavasta asiasta?
- Millaisia vastareaktioita oletat syntyvän opiskeltavaa asiaa kohtaan?
d) Millaisia vaatimuksia opetustilanne ja videoneuvottelun välityksellä opettaminen asettavat puhumiselle?
- Onko opetustilanne muodollinen vai epämuodollinen?
- Millaiset ovat opetustilanteen normit ja säännöt?
- Onko opetustilanteessa sekä lähiryhmä että etäryhmä?
- Edellyttääkö puhuminen mikrofonin käyttöä?
- Miten oppijat suhtautuvat videoneuvottelun käyttöön opetuksessa?
- Onko oppijoilla aiempia kokemuksia videoneuvottelusta?
Aiheen ja näkökulman valinta auttaa opetuksen suunnittelussa. Oleellista onkin pohtia millainen näkökulma opetuksen aiheesta kiinnostaa oppijoita. Jo pelkkä näkökulman oikea valinta saattaa motivoida oppijoita oppimaan.
a) Millaiset asiat ovat keskeisiä oppia?
- Soveltuuko aihe opetettavaksi videoneuvottelun välityksellä vai olisiko jokin muu opiskelutapa tehokkaampi?
- Onko oppijoilla omakohtaisia kokemuksia aiheesta?
- Miten opiskeltavasta aiheesta löytyy kiinnekohtia oppijoiden kokemuksiin?
- Millaisesta näkökulmasta opiskeltavasta aiheesta erityisesti kiinnostaisi oppijoita?
- Saavutetaanko oppimistavoitteet valitun aiheen, näkökulman ja oppimistavan valinnalla?
Videoneuvotteluopetusta varten kaikki materiaali täytyy valmistaa etukäteen. Joten opettajan kannattaa miettiä seuraavia kysymyksiä.
a) Mitkä asiat ovat opetettavan aiheen kannalta keskeisiä?
- Miten hallitsen opetettavan asian itse?
- Riittääkö tietämyksesi opetuksen materiaaliksi vai tarvitsetko lisää tietoa?
- Millaista aiheeseen liittyvää materiaalia tarvitsen lisää, jotta opetuksen sisällöllä ja toteutuksella vastataan videoneuvotteluopetuksen vaatimuksiin, opetukselle asetettuihin tavoitteisiin, oppijoiden odotuksiin ja tarpeisiin?
- Millainen havainnollistava materiaali tukee oppimista?
- Millainen havainnollistava materiaali soveltuu videoneuvottelussa käytettäväksi?
- Onko havainnollistava materiaali riittävän monipuolista ja vaihtelevaa?
Heti oppitunnin alussa opettajan kannattaa esitellä itsensä ja tehdä alku- ja esittelykierros, jotta varmistutaan, että eri neuvottelupisteistä yhteydet toimivat ja oppijat saavat esittäytyä toisilleen ja opettajalle. Opiskeleminen on mielekkäämpää, kun oppijat tietävät, missä eri neuvottelupisteet sijaitsevat ja ketkä osallistuvat videoneuvotteluopetukseen.
a) Miten aloitan oppitunnin?
- Motivoiko aloitus oppijoita oppimaan?
- Miten aloitus auttaa oppijoita hahmottamaan erilaisista opetusjaksoista muodostuvan oppitunnin kokonaisuutena?
- Miten aloitus auttaa oppijoita muodostamaan opiskeltavasta aiheesta kokonaiskäsityksen?
- Herättääkö aloitus oppijoiden mielenkiinnon?
- Johdatteletko oppijat opiskeltavaan aiheeseen käytännön esimerkin, lainauksen, sarjakuvan tai jotain muun vaihtoehdon avulla?
- Soveltuuko aloitustapa sekä opetuksen aiheeseen ja näkökulmaan että videoneuvottelumateriaaliksi?
b) Kuinka jaksottelen oppitunnin ja opetuksen tarkoituksenmukaisesti?
- Muodostuuko oppitunnin rakenne asian kautta automaattisesti?
- Millainen rakenne soveltuu opetuksen aiheeseen?
- Miten voin hyödyntää erilaisia työskentelymuotoja?
- Aktivoivatko työskentelymuodot oppijoita omien tietojen ja näkemysten rakentamiseen ja jäsentämiseen?
- Esitätkö oppiaineksen kronologisessa järjestyksessä?
- Voiko oppitunnin rakentaa ongelmakeskeiseksi ja etsiä yhdessä oppijoiden kanssa ratkaisuja ongelmiin?
- Saavutetaanko oppimistavoitteet valitulla etenemistavalla?
- Antaako valittu etenemistapa opiskeltavasta asiasta oikean kuvan?
- Mahdollistaako oppitunnin jaksottelutapa vuorovaikutteisen oppimistavan?
- Onko oppitunnin jaksottelu monipuolinen ja vaihteleva?
c) Miten lopetan oppitunnin?
- Tiivistätkö ja kertaanko opiskellun aiheen keskeisen sisällön?
- Annanko oppijoille oppimistehtävän, jota käsitellään seuraavalla oppitunnilla?
- Annanko oppijoille mahdollisuuden esittää kysymyksiä, jotta he voivat tarkentaa käsityksiään opiskellusta aiheesta?
- Pyydänkö oppijoilta palautetta oppitunnista, jotta voi kehittää omaa opetustani videoneuvottelussa?
- Palveleeko lopetustapa oppimistavoitteita?
Edellä esitetyt apukysymykset ovat esimerkkejä, joita opettaja voi pohtia ja miettiä omaa opetustaan suunnitellessaan. Voit hyödyntää kysymyksiä sellaisenaan tai keksiä uusia kysymyksiä, jotka auttavat sinua opetuksen suunnittelussa. Ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa tapaa suunnitella videoneuvotteluopetusta, vaan jokainen opettaja tekee suunnittelutyön omalla tavallaan. Vain kokeilemalla ja harjoittelemalla opettamista videoneuvottelun välityksellä, oma tapa valmistella ja suunnitella oppitunteja jäsentyy. Tärkeää kuitenkin on, että opettaja huomioi opetusta suunnitellessaan sekä oppijoiden tarpeet ja oppimistavat että videoneuvottelun mahdollisuudet ja riskit.
Oppitunnin suunnitelma kannattaa kirjoittaa paperille. Tällöin voit opettajana keskittyä paremmin vuorovaikutuksen ylläpitämiseen, oppijoiden aktivoimiseen, kannustamiseen ja oppimaan haastamiseen.
Toinen tapa suunnitella videoneuvotteluopetusta on edetä seuraavien vaiheiden mukaan. Nämä ideat on poimittu Tuomo Norvannon oppaasta Videoneuvottelu opetuksessa (1998).
Videoneuvottelun suunnittelussa on huomioitava, että oppitunti on riittävän toiminnallinen ja vaihteleva. Opettajan kannattaa suunnitella oppitunnit aluksi hyvinkin tarkkaan, sillä hyvin suunniteltu oppitunti on pohja onnistuneelle videoneuvotteluopetukselle. Vain suunnittelemalla ja kokeilemalla erilaisia toimintavaihtoehtoja opettaja löytää omalle opetustyylille ja erilaisille oppijoille soveltuvia opetusmenetelmiä. Onnistuneen opetuskokonaisuuden suunnittelussa auttaa seuraavat neljä ohjetta.
1. Määrittele opetuksen sisältö ja osallistujien lähtötaso mahdollisimman tarkasti. Tässä suunnittelun vaiheessa voit hyödyntää tässä oppimateriaalissa aiemmin esitettyjä apukysymyksiä kappaleessa valmistautuminen videoneuvotteluopetukseen ja esiintymiseen.
2. Määritellä oppitunnin kokonaisrakenne siten, että teet tuntisuunnitelman, josta näkyy opetuksen sisällöt, opetusmenetelmät ja tunnin osittaminen erilaisiin toimintoihin, joita voivat olla esimerkiksi esittelykierros, oppijoiden yhteistoiminnallinen keskustelu aiheesta, syventävän tiedon esittäminen jne.
3. Määrittele myös samalla jokaisen toiminnallisen jakson oppimistavoitteet. Näin koko oppitunnin kokonaistavoite jäsentyy ja oppitunnin rakenne selkiytyy. Oppitunnin kokonaisrakenteen suunnittelun avulla havaitset oletko onnistunut suunnittelemaan riittävän toiminnallisen, vaihtelevan ja vuorovaikutteisen oppitunnin.
4. Lähetä oppitunnin runko oppijoille joko etukäteen tai esittele se heti oppitunnin alussa, sillä kokonaisuuden hahmottaminen auttaa myös oppijoita orientoitumaan oppitunnin aiheeseen ja etenemiseen.
Videoneuvottelun aikataulun suunnittelussa kannattaa huomioida muutamia asioita. Opettajan kannattaa varata riittävästi aikaa oppitunnin johdannolle, tauoille, kysymysten esittämiselle, keskustelulle ja palautteelle. Oppitunnin aikataulun suunnittelussa on huomioitava, että videoneuvotteluopetus etenee hitaammin kuin opetus luokkahuoneessa.
Usein videoneuvotteluopetus on osa laajempaa kurssia, joten siihen kannattaa koota sellaisia opetusaiheita, jotka vaativat kuvallista havainnollistamista. Ensimmäinen tapaaminen oppijoiden kanssa kannattaa järjestää kasvokkain, jos videoneuvotteluopetus on osa laajempaa kurssia. Ensimmäisen tapaamisen aikana kannattaa sopia yhdessä oppijoiden kanssa videoneuvotteluopetukseen liittyvistä käytännön toimintatavoista ja säännöistä.
Videoneuvotteluopetus alkaa usein johdannolla, jonka aikana opettaja ja oppijat esittelevät itsensä tosilleen.
Yksi keskinen haaste videoneuvotteluopetuksessa on löytää tasapaino suorassa yhteydessä tapahtuvan toiminnan ja suorasta yhteydestä irrotetun toiminnan välille. Oppijoille on järjestettävä mahdollisuus itsenäisesti soveltaa, tulkita ja harjoitella suorassa yhteyden aikana käsiteltyjä asioita. Jaksottelemalla oppitunti suoran yhteyden ja irrotetun toiminnan avulla, saadaan oppituntiin vaihtelevuutta ja toiminnallisuutta. Kuitenkaan pelkkä vaihtelevuuden ja toiminnallisuuden ei tule ohjata oppitunnin rakenteen ja aikataulun suunnittelua, vaan suunnittelussa on pidettävä mielessä koko ajan oppimisen tavoite ja tarkoitus.