Kun nyt olet tutustut erilaisiin tapoihin lähestyä yrittäjyyttä, huomaat, että kukaan ei yksiselitteisen varmasti voi sanoa, mitä yrittäjyys on. Sen sijaan on useita eri lähestymistapoja, joilla sitä voi tarkastella. Yksi tapa, jolla voimme muodostaa käsityksen siitä, miksi yrittäjyys ylipäätään on merkityksellinen, missä olosuhteissa se on tullut tärkeäksi ja millaisia asioita sillä on haluttu kuvata, on tarkastella sen historiaa ja syntyä. Historiallisesta tarinasta nouseekin yrittäjyyden seikkailu eri aikakausina, sen muuntuminen niiden olosuhteiden muovaamana, jotka kulloinkin ovat ympärillämme vallinneet ja vaikuttaneet. Erilaiset ihmiset ovat eri olosuhteissa kokeneet yrittäjyyden niin merkitykselliseksi, että ovat halunneet pohtia ja kuvata sitä.
Yrittäjyyden tarina sai alkunsa sanan tai käsitteen ympärille
rakentuneista merkityksistä. Ensimmäiset käsitykset yrittäjyydestä alkoivat muotoutua
1100-luvulta eteenpäin. Käsitteen syntyä sanotaan sen semanttiseksi
kehitykseksi. Yrittäjyyttä alettiin vähitellen 1700-luvulla pohtia semantiikan
seikkailijaa jäsentyneemmin. Olosuhteet muuttuivat; feodaaliyhteiskunta
murtui ja keskiaikainen ammattikuntalaitos menetti
asemaansa, liberalismin aatteet levisivät ja tekniikka kehittyi. Uusille työnteon ja
omistamisen muodoille annettiin yrittäjyyden nimike. Yrittäjyydelllä kuvattiin niin
yksilöä kuin yleisiä kansantalouden uudenlaista prosesseja. Kun feodaaliyhteiskunta oli
perustunut syntyperäiseen omistukseen ja ammattikunnan ennustettavaan elämänkulkuun,
niin yrittäjyys sai näille vastakkaisen merkityksen.
Ensimmäisiä henkilöitä, jotka halusivat yrittäjyyttä kuvata ja
mallittaa oli ranskalainen pörssiseikkailija Richard Cantillon
ja hänen jälkeensä ranskalaiset fysiokraattien edustajat.
Seuraavaksi yrittäjyys purjehti Ranskasta Britanniaan. Kun siellä olosuhteet muuttuivat
riittävästi ja elinkeinovapautta alettiin arvostaa, myös yrittäjyys haluttiin uusien
ajatusten kuvaajaksi. Siellä Adam Smith yritti soveltaa
yrittäjyyttä teollistumiseen, suurten tuotantosarjojen valmistamiseen ja kaupankäyntiin
suurilla mertentakaisilla markkinoilla. Se oli kuitenkin liian vaikeaa. Helpompaa oli
kuvata rajattomalta tuntuvia markkinoita ja tekniikan sovellutuksia suurtuotantoon.
Tästä tarinasta yrittäjyys sai pian hävitä. Se lähti matkustamaan kohti Amerikkaa ja
otti laivalleen itävaltalaisen matkustajan Joseph Schumpeterin.
Amerikan olosuhteissa Schumpeterin innovatiivinen, uutta luova yrittäjä sai rauhassa
jonkun hetken taistella tuulimyllyjä vastaan, kunnes taas jouduttiin suurta vasten.
Amerikassa yrittäjyys löysi asuinsijakseen yrityksen. Kun teollistumisen myötä
osakeyhtiöt alkoivat yleistyä suuremman teollisen toiminnan muotoina, yrittäjyyskin
keksi itselleen oman vastinparinsa, pienen yrityksen. Tätä taivalta kuvaa esim. Hawley.
Pienyrityksessä yrittäjyys sinnitteli ja taisteli olemassaolostaan suurten yritysten rinnalla lähes koko 1900-luvun aina 1970-luvulle asti. Euroopassa sitä kuvasi mm. Max Weber. Se ei ollut erityisen merkityksellinen yhteiskunnan menestymisessä, eikä näin ollen ollut erityisen kiintoisa kuvauskohde. Vasta meidän aikanamme 1970-luvun jälkeisenä aikana, yrittäjyyttä on taas alettu tarkastella merkittävänä ja tärkeänä asiana. Huomattiin, että markkinat ovat rajalliset. Toisaalta nähtiin, etteivät suuryritykset eivätkä julkiset palvelut työllistä riittävästi ihmisiä. Tässä tilanteessa katse kohdistui pienyrityksiin ja toisaalta yrittäjämäiseen toimintatapaan. Todettiin, että pienet yrityksethän ne työllistävät.
Ei tässä kuitenkaan kaikki. Aikana, jolloin suurta pidettiin tärkeänä ja rationaalista toimintaa ensiarvoisena, teollistuneissa maissa oli luotu ihmisille rationaalisia toiminnan muotoja: järjestelmiä ja organisaatioita. Samalla tavoin kuin feodalismin murtuessa, yrittäjyydellä alettiin murtaa näitä järjestelmiä, niiden luomia hierarkisia toimintatapoja ja rationaalista ajattelua yleisemminkin. Yrittäjyys sai taas kerran tuoda viestiä inhimillisestä kokonaisvaltaisesta toiminnasta, riskinotosta, päätöksenteosta, koordinoinnista ja uutta luovasta toimintatavasta. Nyt sen merkitys kuitenkin oli laajentunut. Enää sillä ei kuvattu ainoastaan yksilön toimintatapaa ja pienyritystä, vaan myös itse organisaation haluttiin toimivan yrittäjämäisesti. Näin yrittäjyys ajan saatossa oli saanut kolme erilaista muotoa; omaehtoisen yrittäjyyden (yksilön yrittäjämäinen toimintatapa), sisäisen yrittäjyyden (=organisaation yrittäjämäinen toimintatapa) ja ulkoisen yrittäjyyden (=omistamisen ja johtamisen yhdentyminen pienyrityksessä).
Tutustu eri yrittäjyydenkuvauksiin joko oppijaksoon luoduilla linkeillä, Internetistä löytämiesi muiden linkkien tai kirjallisuuden avulla. Kirjallisuudesta voit valita esim. sellaisia, jotka ovat kuvauksien tekijöiden omia kertomuksia tai turvautua muiden kertomuksiin heistä. Jos työskentelet ryhmässä voitte myös jakaa etsintätehtävää antamalla kullekin tehtäväksi yhden kuvaajan kertomuksen laatimisen kaikkien ryhmän jäsenten käyttöön.
Kun olet tutustunut erilaisiin yrittäjyyden kuvauksiin, voit tämän jakson päätteeksi kirjoittaa oman yrittäjyyden tarinasi. Mitä se Sinulle nyt merkitsee? Millaisen tarinan nyt haluat siitä kirjoittaa? Vertaa sitten ajatuksiasi jakson alussa kirjoittamiisi ja tovereidesi kirjoittamiin ajatuksiin? Ovatko ne muuttuneet tai muuntuneet, mahdollisesti täydentyneet vai löytyykö niistä aivan eri asioita? Kerronnallisen muodon voit valita vapaasti. Arvioinnissa voit käyttää reflektoinnin tasojen ja kohteiden matriisia hyväksesi.
Lähetä vastauksesi sähköpostiosoitteeseen tutor@internetix.fi
Huom! Jos lähetät liitetiedostoja, laita niihin seuraavt tiedot oikeaan yläkulmaan:
1. Oma nimi: Matti Meikäläinen
2. Opintojakson nimi: Yrittäjyys
3. Tehtävän numero tai otsikko: Oma yrittäjyyden tarina