1. Kokonaisvaltainen suhde maailmaan
Yrittäjyys on aina liittynyt ihmiskäsitykseen, jossa yksilö ympäristöään havainnoiden ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa yhdistää uudella tavalla erilaisia elementtejä , luo niistä kokonaisvaltaisia todellisuuksia, joiden pohjalta hän toimii. Oppiminen näyttäytyy käytännön toimintana. Vaikka ympäristö on täynnä ristiriitaisia elementtejä ja tapahtumia, yrittäjä valitsee niistä hänen ideoihinsa sopivat ja toisaalta tapahtuvat muokkaavat näitä ideoita. Hän ei myöskään tarkastele yksittäisiä rajattuja ympäristöjä, vaan pikemminkin ideat ja havainnot tulevat kaikkialta, missä hän liikkuu ja toimii. Yhdistämällä näitä ajatuksia ja havaintoja, tarttumalla niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, hän luo jotakin uutta ja toisenlaista. Se tarkoittaa, että hän on toimija ja maailma rakentuu toiminnan kautta. Tähän mikään aikaisemmista oppimisparadigmoista ei ole suhtautunut vakavasti. Vasta viimeisin konstruktivismin vaihe, pragmatistinen konstruktivismi, on ottanut toiminnan osaksi itseään ja erääksi lähtökohdakseen. Rohkenenkin ehdottaa, että etsisimme oppimisen perusteita niistä filosofeista, joille toiminta on muodostanut keskeisen kivijalan eli pragmatisteihin.
Pragmatistille tieto syntyy ja arvioidaan toiminnan kautta ja toimintaa varten eli se syntyy ja sillä on seurauksensa käytännössä. Toimintaa ohjaa henkilökohtaiset intressit ja merkitykset. Nämä ajatukset ilmenevät jo varhaisten pragmatistin edustajien Charles S. Piercin (1839-1914), William Jamesin (1842-1910), John Deweyin (1859-1952) and C.I. Lewisin (1883-1964) ajatuksissa (Dewey 1951, James 1913, Rorty 1986, Thayer 1968). Deweyille (1951) ihminen oli elävä kokonaisuus, joka toimi vuorovaikutuksessa maailman kanssa. Vuorovaikutusprosessissa hän joutuu vastakkain erilaisten asioiden kanssa, jotka muovaavat hänen tunteitaan, näkemyksiään ja kiinnostustaan. Vuorovaikutuksessa syntyy tietoa, joka verifioituu toiminnan seurausten kautta. Holistinen suhde maailmaan olettaa, että tässä vuorovaikutusprosessissa ovat myös muut toimijat ja heidän näkemyksensä mukana. Merkitykset, niiden synty ja kehittyminen on olemukseltaan kulttuurin kaltainen, se on sekä yksilöllinen että kollektiivinen. Näin ollen tieto ja tietäminen on sosiaalinen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa inhimillisten toimijoiden kanssa. Tämä onkin sosiaalisen konstruktivismin yksi pääväittämistä. Muuttuvassa todellisuudessa on kohtuullista olettaa, että myös tieto ja näkemys todellisuudesta muuttuvat.
Postmodernin murroksen muuttuvassa todellisuudessa, muutos on todellisuuden olemuksessa. Kokonaisvaltainen suhde ympäristöön lähtee muuttumisen ajatuksesta. Silloin murtuu ajatus totuuden ja tiedon pysyvyydestä. Kun ihmiset toimijoina ja tietäjinä luovat todellisuutta, on heillä oltava suora yhteys totuuteen ja tietoon. Tämä on pragmatismin kantavia ajatuksia. Totuuden ja tiedon jäsentäminen ja niiden luonteen ymmärtäminen ei näin ollen voi jäädä ihmisten ulottumattomiin
Jos oletamme yksilöllisten intressien ohjaavan toimintaa, miten oletamme holistisuuden toteutuvan?
Kun maailma muuttui liian monimutkaiseksi muodostaakseen toimijoille ymmärrettäviä kokonaisuuksia, ja kun toimijat kohtasivat moninaisia ristiriitoja maailmaa koskevien perusoletustensa kanssa, he alkoivat simuloida sitä tai toisaalta kuvata pieniä kohteita tai tapahtumia, caseja. Yhden selityksen sijaan etsitään erilaisia selityksiä eri tilanteille. Ne ovat pieniä kokonaisvaltaisia kuvauksia maailmasta. Niitä voidaan pitää myös signaalina tarpeesta jäsentää todellisuutta kokonaisuuksina, joita on mahdollista ymmärtää ja joihin on mahdollista vaikuttaa. Ihmisellä tuntuukin olevan tiedostettu tai tiedostamaton tarve muodostaa kokonaisvaltaisia integroituneita kuvia todellisuudesta, voidakseen toimia.
Näiden lähdemme toimimaan oppikokonaisuuden tehtävien ja tentin osalta. Avoimenkorkeakoulun 3 opintoviikon omaehtoisen yrittäjyyden kokonaisuuteen kuuluu harjoitustehtävä ja tentti. Näitä edeltää Yrittäjyyden merkitys ja synty – orientaatio yrittäjyyteen" 2 opintoviikon suoritus.
HARJOITUSTEHTÄVÄ
Vertaa yrittäjämäisen pedagogiikan perusominaisuuksia :
1. Elämä ja tieto syntyy toiminnan kautta, ihminen/oppija on toimija
2. Oppijalla on kokonaisvaltainen suhde maailmaan
3. Oppijalla on kokonaisvaltainen suhde ihmiseen, itseensä ja muihin toimijoihin
4. Millainen toimija/ihminen on:
Ainutlaatuinen
Vapaa
Uusia asioita oivaltava ja niille utelias ja uskalias (riskinotto)
Vastuullinen, kykenevä kantamaan vastuun itsestään, toimiensa seurauksista ja elannostaan
Uutta luova (innovatiivinen)
kolmeen vallinneeseen/vallitsevaan oppimisnäkemykseen. Sen jälkeen valitse joku todellinen oppimistilanne ja analysoi sitä vertailusi pohjalta. Lopuksi tee ehdotus oppimistilanteen kehittämiseksi yrittäjämäisen pedagogiikan pohjalta.
Suositeltavaa on, että teet tehtävän ryhmässä osin tai kokonaan. Siinä voit käyttää apuna Metodixin ryhmätyöympäristöä.
Tehtävien jätöstä ja käsittelystä sovitaan kurssikohtaisesti.
TENTTITEHTÄVÄ
Laadi kurssikirjallisuuteen perustuva käsitekartta yrittäjyyskasvatuksesta. Käytä apuna Mauri Åhlbergin artikkelia käsikartan laatimisesta. Perustele valintasi ja viittaa lähteisiin perusteluissasi. Lopuksi pohdi, miten käsikarttasi toimii tai mitä sille tapahtuu tulevaisuudessa.
Vaatimukset perusteluista ja lähteistä ovat keskeinen osa tieteellistä ajattelua, samoin kyky pohtia ilmiöiden ja siihen liittyvien tekijöiden vaikutussuhteita. Näin ollen opiskelijoiden tulee erityisen huolellisesti paneutua näihin, koska ne muodostavat perustan tentin arvioinnille.