Kun tarkastelemme yrittäjyyden kehitystä kulttuurisena, historian saatossa muovautuneena prosessina, löydämme hämmästyttävän paljon samankaltaisuutta eri tutkijoiden kuvauksista. Pääasiassa ne kohdentuvat erityislaatuiseen omistamiseen ja johtamiseen. Jotkut teorioista painottavat enemmän johtamista, jotkut omistamista. Keskeinen ero löytyy niiden kuvauskohteesta. Mihin yrittäjyyden muotoon (omaehtoinen, ulkoinen ja sisäinen), tasoon (yksilö, yritys, yhteiskunta) ja näiden välisin yhteyksiin ne kohdistavat huomionsa.
Yrittäjyyden ytimessä on kuitenkin aina inhimillinen toiminta ja ihmiset toimijoina. Toiminta oli jo keskeinen yrittäjyyden määrittäjä sen ensimmäisissä 1100-luvun termeissä (Yrittäjyyden semanttinen kehitys). Se on sitten saanut erilaisia painoarvoja eri tieteen harjoittajien selityksissä. Modernina aikana se on joskus jopa saattanut jäädä taustalle kuvauksissa erityisesti USA:laisissa suuntauksessa.
Yrittäjyyspedagogiikan kannalta olennaiseksi muodostuu millaista yrittäjämäinen inhimillinen toiminta ja toimijat ovat. Sitä luonnehtii toiminnan lisäksi kokonaisvaltainen suhde maailmaan ja ihmiseen. Nämä yksinkertaiset ajatukset ovat tahtoneet unohtua teollistumisen kulussa. Toisaalta niiden toteuttaminen on vaikeaa, kun vertaamme niitä länsimaisiin ajatuksiin oppimisesta. Tähän urakkaan palaamme tuonnempana. Viimeiseksi määritettäväksi tekijäksi yrittäjyyden pedagogiikassa meille jää ihmisen, inhimillisen toimijan luonnehdinta.
Yrittäjyyteen liittyvä ihmiskäsitys luo kuvan ainutlaatuisesta, vapaasta, kokonaisvaltaisesta, uskaliaasta, riskiä ottavasta itseohjautuvasta toimijasta, joka on vastuussa omasta elämästään ja toimeentulostaan ja joka oman toimintansa kautta luo hyvinvointia yhteiskuntaan. Hän kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja, normeja ja sääntöjä sekä luo uusia toimintatapoja. Hänellä on kyky havainnoida ympäristöään, yhdistää resursseja uudella tavalla ja neuvotella ympäristönsä kanssa saadakseen tarvitsemansa resurssit. Hänellä myös kyky ratkaista ongelmia tuntemattomissa tilanteissa. Kun hän epäonnistuu, hän etsii uusia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja. Näistä ominaisuuksista nousevat yrittäjämäisen pedagogiikan perusteet. Ne voi tiivistää neljään lähtökohtaan.
| Yrittäjyyden olemus muodostaa pohjan yrittäjämäiselle pedagogiikalle: |
1. Elämä ja tieto syntyy toiminnan kautta, ihminen/oppija on toimija
2. Oppijalla on kokonaisvaltainen suhde maailmaan
3. Oppijalla on kokonaisvaltainen suhde ihmiseen, itseensä ja muihin toimijoihin
4. Millainen toimija/ihminen on: