©Internetix

3.1. Yrittäjyyden muodot kuvauskohteina

Olemme tottuneet yhdistämään yrittäjyyden pienyrityksen omistamiseen ja johtamiseen. Pienyritys on kuitenkin vain yksi yrittäjyyden kuvauksen kohde. Se on saanut muotonsa teollistumisen edetessä 1900-luvulla. Alunperin 1100-luvulta 1700-luvulle yrittäjyys on merkinnyt yksilöä ja hänen erityislaatuista toimintatapaansa. Yrittäjyydellä kuvattiin seikkailijaa ja riskin ottajaa, projektinomaisten toimeksiantojen suorittajaa.

1700- luvulla valistuksen ajan viitoittamana yrittäjyys alkoi saada uutta merkitystä. Sillä alettiin kuvata myös yhteiskunnan laajempia muutoksia ja uudenlaisia omistamisen ja työnteon muotoja. Perinteisen syntymään liittyvän aseman sijasta yrittäjyys kuvasi toimintaa, jossa yksilö loi oman tulevaisuutensa. Sen merkitys laajeni muutosagentiksi, vanhojen toimintamallien muuttajaksi ja uuden tiedon soveltajaksi. Olennaista oli kyky uskaltaa heittäytyä uuteen ja tuntemattomaan tilanteeseen. Siihen liittyi kokonaisvaltainen ympäristön havainnointi, jonka seurauksena voitiin yhdistellä voimavaroja uudella tavalla. Sitä kautta voitiin luoda jotakin uutta ja/tai toteuttaa vanhaa tehokkaammalla tavalla. Riskin lisäksi yrittäjyyteen liittyi tarvittavien tuotannontekijöiden ja muiden voimavarojen koordinointi ja niistä neuvottelu ympäristön kanssa.

Vähitellen teollistumisen edetessä yrittäjyyden merkitys muuttui. Sillä alettiin yhä useammin viitata pienyritykseen, siihen että yrittäjä oli henkilö, joka sekä omisti että johti pienyritystä. Yrittäjyys siis oli pienyrityksen omistamista ja johtamista. Joskus ajateltiin, että yrittäjä itsessään ei ollut kovin merkityksellinen, vaan pienyritys oli keskeisin yrittäjyyden kuvauskohde. Näin yrittäjyyden toinen muoto, ulkoinen yrittäjyys sai oman käsitteensä.

Kolmas yrittäjyyden muoto, sisäinen yrittäjyys syntyi kun haluttiin muuttaa organisaatioiden toimintapaa yrittäjämäiseksi. Siinä tavoitellaan hierarkisen, byrokraattisen ja ylhäältä ohjatun toiminnan muuttamista. Kyseessä on suhteelliseen nuori 1900-luvun loppupuolen käsite, joka on vasta saamassa muotoaan. Jotta sitä voi lähestyä on tärkeää ymmärtää, että organisaatiollakin on menneisyytensä. Ne ovat kulttuurin tuotteita kuten yksilöt ja kansatkin.

Kulttuurin kautta välittyvät ne toiminnan mallit, jotka ovat osoittautuneet menestyksellisiksi. Välittyminen on usein tiedostamatonta elämän kulussa oppimista. Näin yksilöt, yhteiskunta ja sen organisaatiot käyttäytyvät menneisyydessä opittujen mallien ohjaamina. Jos ympäristö muuttuu kovin erilaiseksi opitut mallit eivät enää takaakaan menestystä. Tälläisissa tilanteissa yrittäjyydellä on haluttu lähteä toteuttamaan uudenlaisia toimintatapoja. Kun tilanteet ovat uusia ja outoja, ei etukäteen voi määrätä kuinka tulisi toimia. Yksilötkin joutuvat miettimään miten kussakin tilanteessa on tarkoituksenmukaista toimia ja toisaalta miten aiemmin tuntemattomia ongelmia voi uudella tavalla ratkaista.

Historiansa aikana yrittäjyydelle on rakentunut kolme erilaista muotoa, jotka ovat vuorovaikutuksessa toinen toistensa ja kanssa ja vaikuttavat toinen toistensa kehitykseen. Yhdessä ne muovaavat yrittäjyydelle otollista maaperää, joka antaa yksilölle mahdollisuuksia yhä enemmän vaikuttaa omaan toimintaansa ja tehdä valintoja omasta tulevaisuudestaan.

Alla olevassa kuviossa “Yrittäjyyden muodot” kuvataan näitä kolmea muotoa.

Omaehtoinen yrittäjyys = yksilön yrittäjämäinen toimintatapa

Ulkoinen yrittäjyys = pienyriytksen omistamista ja johtamista

Sisäinen yrittäjyys = organisaation kollektiivinen toimintatapa, yrittäjämäinen organisaatiokulttuuri

Kun yhteiskunnassa vallitsee yrittäjämäinen kulttuuri se muovaa näkemystämme ihmisestä ja maailmasta. Tätä havainnollistaa laaja kulttuurin kehä. Yhteiskunnan näkemys ilmenee sen oppimisjärjestelmien ja sisältöjen kautta. Näin ollen omaehtoinen yrittäjyys ja siihen liittyvä pedagogiikka muodostavat kulmakiven yrittäjyydelle. Yrittäjyyskasvatus liittyy kaikkin yrittäjyyden muotoihin ja yhdistää yrittäjyyden ominaisuudet, muodot ja tasot oppimiseen. 

Seuraavaksi paneudutaan kuhunkin yrittäjyyden muotoon erikseen, niihin liittyviin teorioihin ja sovelletaan niitä käytännön toimintaan. Liikkeelle lähdetään oppimisen ja yrittäjyyden luontevasta liitoksesta, omaehtoisesta yrittäjyydestä.

Omaehtoinen yrittäjyys - ulkoinen yrittäjyys - sisäinen yrittäjyys

© Internetix / Paula Kyrö