|
©
Internetix [Sisällysluettelo]
[Edellinen sivu] [Seuraava
sivu]
Murrepiirteen esiintyminen
Länsimurteisilla alueilla diftongit uo, yö, ie ovat >avartuneet
– diftongin jälkimmäinen vokaali on muuttunut väljemmäksi:
nuori > nuari, työ > tyä, mies > miäs.
(Kettunen 1940, kartta 155.)
Avartuminen on siis läntinen murrepiirre, mutta kaikissa länsimurteissakaan
sitä ei ole, ja joissakin murteissa se on heikkoa. Avartuneita diftongeja
tavataan laajalti lounaismurteissa ja hämäläismurteissa
sekä eteläpohjalaisten murteiden itä- ja pohjoisosassa.
— Alueen itäiset rajapaikkakunnat: Lavansaari, Suursaari, Vehkalahti,
Sippola, Elimäki, Artjärvi, Myrskylä, Mäntsälä,
Kärkölä, Koski, Lammi, Padasjoki, Luopioinen, Kuhmalahti,
Eräjärvi, Längelmäki, Kuoreveden länsipuoli, Vilppula,
Ruovesi, Virrat, Töysä, Kuortane, Lapua, Kauhava, Kortesjärven
eteläosa, Alahärmä.
Avartuneita asuja on esiintynyt myös Pohjois-Pohjanmaan rantamurteessa
Raahen ja Oulun ympäristöissä Muhoksen, Kiimingin ja Haukiputaan
pitäjiä myöten.
Ilmiön historiaa
Yleiskielen diftongit uo, yö, ie eivät ole alkuperäisiä,
vaan ne ovat kehittyneet >kantasuomen
pitkistä >puolisuppeista vokaaleista:
nuori < *noori, työ < *töö, pieni < *peeni.
Tällainen kehitys on pääteltävissä sukukielten
viron, >vatjan ja >vepsän
nykyedustuksen perusteella. Suomessa muutos tapahtui luultavasti joskus
>keskiajalla. Länsimurteisilla
alueilla kehitys on kulkenut tästä vielä eteenpäin
niin, että diftongit ovat avartuneet: nuari, tyä, miäs.
Avartumisen iästä ei ole varmuutta. Eräät paikannimien
vanhat kirjoitusasut viittaavat siihen, että piirre on esiintynyt
sekä hämäläisalueella että Etelä-Pohjanmaalla
1500- ja 1600-luvun vaihteessa. Oulun ja Raahen seudulla ilmiö on
heikompi, ja kyseessä on suhteellisen myöhäinen muutos.
Nykyedustuksesta
Diftongien avartuminen on yhä laajoilla alueilla vahvassa asemassa
oleva murrepiirre (Mielikäinen 1980 – 1991). Esim. eteläpohjalaisilla
ja tamperelaisilla koululaisilla avartunut kanta on säilynyt hyvin.
Esimerkkejä eteläpohjalaisten koululaisten kielestä: konttorityä,
kiriakiältä, nuatillukutaito, nuarisoseura, kirkkokuaros.
Myös erisnimet saattavat olla Etelä-Pohjanmaalla avartuneita,
esim. Keskustapualue, Kuartaneellep päi, Suame historia.
©
Internetix / Erkki Savolainen 1998 [Sisällysluettelo]
[Edellinen sivu] [Seuraava
sivu]
|