© Internetix  [Sisällysluettelo] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]


2.3  Diftongien avartuminen

Murrepiirteen esiintyminen | Ilmiön historiaa | Nykyedustuksesta
 

Murrepiirteen esiintyminen

Länsimurteisilla alueilla diftongit uo, yö, ie ovat >avartuneet – diftongin jälkimmäinen vokaali on muuttunut väljemmäksi: nuori  > nuari, työ > tyä, mies  > miäs. (Kettunen 1940, kartta 155.)

Avartuminen on siis läntinen murrepiirre, mutta kaikissa länsimurteissakaan sitä ei ole, ja joissakin murteissa se on heikkoa. Avartuneita diftongeja tavataan laajalti lounaismurteissa ja hämäläismurteissa sekä eteläpohjalaisten murteiden itä- ja pohjoisosassa. — Alueen itäiset rajapaikkakunnat: Lavansaari, Suursaari, Vehkalahti, Sippola, Elimäki, Artjärvi, Myrskylä, Mäntsälä, Kärkölä, Koski, Lammi, Padasjoki, Luopioinen, Kuhmalahti, Eräjärvi, Längelmäki, Kuoreveden länsipuoli, Vilppula, Ruovesi, Virrat, Töysä, Kuortane, Lapua, Kauhava, Kortesjärven eteläosa, Alahärmä.

Avartuneita asuja on esiintynyt myös Pohjois-Pohjanmaan rantamurteessa Raahen ja Oulun ympäristöissä Muhoksen, Kiimingin ja Haukiputaan pitäjiä myöten.
 

Ilmiön historiaa

Yleiskielen diftongit uo, yö, ie eivät ole alkuperäisiä, vaan ne ovat kehittyneet >kantasuomen pitkistä >puolisuppeista vokaaleista: nuori < *noori, työ < *töö, pieni < *peeni.

Tällainen kehitys on pääteltävissä sukukielten viron, >vatjan ja >vepsän nykyedustuksen perusteella. Suomessa muutos tapahtui luultavasti joskus >keskiajalla. Länsimurteisilla alueilla kehitys on kulkenut tästä vielä eteenpäin niin, että diftongit ovat avartuneet: nuari, tyä, miäs.

Avartumisen iästä ei ole varmuutta. Eräät paikannimien vanhat kirjoitusasut viittaavat siihen, että piirre on esiintynyt sekä hämäläisalueella että Etelä-Pohjanmaalla 1500- ja 1600-luvun vaihteessa. Oulun ja Raahen seudulla ilmiö on heikompi, ja kyseessä on suhteellisen myöhäinen muutos.
 

Nykyedustuksesta

Diftongien avartuminen on yhä laajoilla alueilla vahvassa asemassa oleva murrepiirre (Mielikäinen 1980 – 1991).  Esim. eteläpohjalaisilla ja tamperelaisilla koululaisilla avartunut kanta on säilynyt hyvin. Esimerkkejä eteläpohjalaisten koululaisten kielestä: konttorityä, kiriakiältä, nuatillukutaito, nuarisoseura, kirkkokuaros.

Myös erisnimet saattavat olla Etelä-Pohjanmaalla avartuneita, esim. Keskustapualue, Kuartaneellep päi, Suame historia.
 


© Internetix / Erkki Savolainen 1998  [Sisällysluettelo] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]