– Kyllä minä kerran, kerran >Kurus kävin sen Tillin tykönä, ku mä nyt sen oikein siinä sanon niin: minä saim markkinoilta hevosen sittej ja, se hevonen oli, se oli sitte hyvä hevonel lihava kovastij ja muutoj ja. Sittes sanovat että ">kylä sinä >miäh nyt sait potkurin hevosen" sanovat siä Tampereella. Minä sanon: "Eei se potkij" ja. Minä tulin >kotioj ja, minä, panin sen talliin, ja >viilen aikaan aamulla minä tulin kotio. Ja, kuulen aikaam mentiin talliin ni se oli potkinuj jo niin että, että noin, lukku lähti jo ovesta pois ku se oli ovipiäleh nin, oli semmonen kommolukku nin se oli lähtenyj jo irti siittä sittek ku se potki niin kovasti, ja >kilju ja huhto.  

Mutta stem minä menin tonnek Kuruun, Kuruuj ja kävin sen Tillin tykönä ja, ja sitte, se Tilli sem paranti nin että, ei >kravahuttanu eikä krivahuttanu. Ni sev verram minä, minä kyllä olen käynyn niitten >noitajen tykönä. – – 

(Teoksesta Virtaranta – Soutkari 1964.)

Taavetti Kuortti, s. 24.1.1883 Ikaalisten Kallionkielen kylässä, jossa on ikänsä elänyt. Haast. Pekka Lehtimäki ja Pentti Soutkari 15.10.1960, valok. Helmi Virtaranta 2.4.1961.