Inkerin historiaa

1.8.5 Inkerin historiaa

Pähkinäsaaren rauha 1323 | Stolbovan rauha 1617 | Uudenkaupungin rauha 1721 | Inkerin väliaikainen hoitokunta 1917 | Toinen maailmansota | Inkeriläisten nykytilanne

Kaakkoismurteet on vanhastaan jaettu kahteen pääryhmään: Suomen kaakkoismurteisiin ja Inkerin suomalaismurteisiin.
Inkeri esiintyy historiallisissa lähteissä ensi kerran 1100-luvulla. Tuolloin mainittujen tšuudien on arveltu tarkoittavan >vatjalaisia, Inkerin vanhimpia asukkaita. Inkeri sijaitsi tärkeiden kauppateiden solmukohdassa ja joutui jo varhain >Novgorodin ja myöhemmin Moskovan valtapiiriin.

Pähkinäsaaren rauha 1323

>Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Rajajoki vakiintui Inkerin rajaksi Karjalan Kannaksella.

Stolbovan rauha 1617

>Stolbovan rauha 1617 siirsi Inkerin kokonaan Ruotsin valtakuntaan. Ruotsalaiset ryhtyivät pakolla käännyttämään luterilaisiksi Inkerin ortodoksisia asukkaita, vatjalaisia ja >inkeroisia. Tällöin näitä sekä venäläisiä pakeni runsaasti Venäjälle. Paenneiden tilalle siirtyi Suomesta uudisasukkaita, >äyrämöisiä ja >savakkoja, jotka pian muodostivat Inkerin väestön suomenkielisen enemmistön.

Uudenkaupungin rauha 1721

Uudenkaupungin rauhassa 1721 Inkeri liitettiin jälleen Venäjään. Pietarin perustaminen keskelle suomalaiskyliä edisti venäläistymistä, ja aikaa myöten Inkerin talonpojat joutuivat maaorjuuteen, jota kesti vuoteen 1861.

Inkerin väliaikainen hoitokunta 1917

Maaliskuun vallankumouksen jälkeen 1917 tavoitteena oli Inkerin autonomia, mutta lokakuun vallankumous tukahdutti pyrkimykset, ja suuri määrä inkeriläisiä pakeni Suomeen. Pakolaiset perustivat Inkerin väliaikaisen hoitokunnan ja pyrkivät asevoimin irrottamaan Inkerin Venäjästä. Yritykset kuitenkin epäonnistuivat, eikä Tarton rauhassa 1920 Inkerille luvattua kulttuuriautonomiaa toteutettu. Vuosina 1928 – 1938 n. 40 000 inkeriläistä siirrettiin >Itä-Karjalaan, Siperiaan ja Turkestaniin.

Toinen maailmansota

Toisessa maailmansodassa suurin osa Inkeristä oli saksalaisten miehityksessä ja pieni osa Pohjois-Inkeriä suomalaisten hallussa 1941 – 1944. Saksalaisten toimesta Suomeen tuotiin 1943 yli 60 000 inkeriläistä, mutta suurin osa heistä palautettiin Neuvostoliittoon sodan päätyttyä.

Inkeriläisten nykytilanne

Useimmat inkeriläisasutukset tuhoutuivat sodassa, ja pääosa alueen asukkaista on nykyään venäläisiä. Länsi-Inkerissä Soikkolanniemellä on vahvin yhtenäinen inkeroisasutus. Kelton ja Toksovan alkuasukkaita on myös jäänyt entisille asuinsijoilleen Pietarin itä- ja pohjoispuolelle. Myös Karjalan tasavallassa ja Virossa on runsaasti inkeriläisiä.