© Internetix  [Sisällysluettelo] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]

1.8.1  Jällivaaran murteet


Jällivaaran murrealue | Länsipohjan asutus | Jällivaaran murrepiirteitä

 

Jällivaaran murrealue

Jällivaaran murteita puhutaan napapiirillä Tornionjokilaakson länsipuolella. Murrealueen keskuspaikkoja ovat Jällivaaran ohella Nattavaara ja Killivaara. (Karttapohja on teoksesta Kenttä 1988.)

Jällivaara (ruots. Gällivare) on kunta Pohjois-Ruotsissa napapiirillä Norrbottenin läänissä. Pinta-ala on 15996 neliökilometriä; asukkaita on 23700, keskustaajamassa 10800 (1985). Jällivaara on, samoin kuin pohjoinen naapurikunta Kiiruna, rikasta rautamalmialuetta. Kaivostoiminta alkoi 1893.
 

Länsipohjan asutus

>Länsipohjan alkuperäisväestöä olivat saamelaiset. >Pirkkalaisten kaupankäynnistä heidän kanssaan on mainintoja vuodelta 1328. Osa pirkkalaisista lienee asettunut seudulle jo varhain, mutta varsinaiset suomalaiset uudisasukkaat tulivat Ruotsin puolen Länsipohjaan 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa.

Ruotsalaisten oma uudisasutus pääsi Länsipohjassa vauhtiin vasta sata vuotta myöhemmin. Suomen kieli onkin ollut vanhastaan yleinen kotikieli myös Ruotsin puolen Tornionjokilaaksossa. Murteet poikkeavat kuitenkin melkoisesti Suomen puolen murteista.
 

Jällivaaran murrepiirteitä

Jällivaaran murteet poikkeavat itäisemmistä Tornion murteista mm. seuraavissa kohdissa (Kenttä 1988):

  • Eräät vokaalinmuutokset, esim.

    • isu, sillun, poru 'iso, silloin, poro'
     
  • Poikkeamat >vokaalisoinnusta, esim.

    • kyla, päiva, näkkuu, hyppai 'kylä, päivä, näkyy, hyppäsi'
     
  • Triftongien (kolmoisääntiöiden) esiintyminen, esim.

    • syöi, juoi, työissä, viei 'söi, joi, töissä, vei'
     
  • Imperfektimuodot, esim.

    • ajui, kohtai, ampusimma 'ajoi, kohtasi, ammuimme'
     
  • >Passiivin käyttö subjektisanan yhteydessä, esim.

    • äijät poltethin 'ukot polttivat'; tyttäret juoshin 'tytöt juoksivat'; lapset puhuthin ruottia 'lapset puhuivat ruotsia'

Ruotsin kieli on vaikuttanut  Tornionjokilaaksossa varsinkin murteiden sanastoon. Esimerkkejä lainasanoista: friski 'terve', feeperi 'kuume', kroppi 'vartalo', praasu 'takka'. (Ks. >Nattavaaran murrenäytettä.)

© Internetix / Erkki Savolainen 1998  [Sisällysluettelo] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]