© Internetix  [Sisällysluettelo]  [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]

3.1  Lounaismurteiden piirteitä

Lounaismurteet eroavat melko paljon muista suomen murteista. Niissä on vaikutteita rannikon ruotsalaismurteista, esim. paljon ruotsalaisia lainasanoja. Lounaismurteilla on myös ollut yhteyksiä viroon enemmän kuin muilla suomen murteilla.

Varsinaiset lounaismurteet:
1a Pohjoisryhmä
1b Itäryhmä
Lounaiset välimurteet:
2 Porin seutu
3 Ala-Satakunta
4 Turun ylämaa
5 Someron seutu
6 Länsi-Uusimaa.
 

Murrenäytteitä

>Eurajoen murretta (pohjoisryhmä
>Kiskon murretta (itäryhmä)
 

Murrepiirteitä

• >Yleiskielen d:n vastineet

paran, lehren (yleisedustus)
padan, lehden (viimeksi Rauman seudulla)
 
• >Yleiskielen ts:n vastineet

mettä : metän (yleisedustus)
mettä : mettän (välimurteiden pohjoisosassa)
meJJä  : meJän (viimeksi Rauman seuduilla)
meJJJä : meJJän (viimeksi Kokemäen tienoilla)
 
• >Pitkän a:n, ä:n edustus

maa, pää
 
• >Diftongit uo, yö, ie

nuari 'nuori', tyä 'työ', miäs 'mies'
 
• >i, u, y -loppuiset diftongit

koer(a) 'koira', naora(a) 'nauraa', kööh(ä) 'köyhä' ym.
 
• >Välivokaalin esiintyminen

(Ei tavata.)
 
• >Konsonanttien k, p, t, s geminoituminen

vikka 'vikaa', leippä 'leipää', linttu 'lintua', kivissi 'kivisiä'
 
• >Inessiivin päätteet

maas(ani), kyläs(äni)
 
• >Liudennuksen esiintyminen

(Ei esiinny.)
 
• >Jälkitavujen vokaalien välinen h

taloho(n), kylähä, silmihi (illatiivissa Rauman seudulla)
 
• Vokaaliyhtymien -ea, -eä edustus

korkki  : korkkial (pohjoisryhmässä)
korkja, pimjä (itäryhmässä)
korkja ~ korkia (välimurteiden eteläosassa)
korkee (välimurteiden pohjoisosassa)
 

Muita murrepiirteitä

• >Loppu- ja >sisäheitto

palk 'palkka; palkki'
kukros 'kukkarossa'
 
• >Heikko aste i-loppuisen diftongin edellä

tapo(i) 'tappoi'
kellanen 'keltainen'
 
• Pitkien vokaalien lyheneminen jälkitavuissa

kelppama 'kelpaamaan'
mont kertta 'monta kertaa'
 
• Toisen tavun vokaalin piteneminen puolipitkäksi, jos ensi tavu on lyhyt

asùn Turùs 'asun Turussa'

• Geminaattanasaalien ja -likvidojen lyheneminen pitkän vokaalin, diftongin ja painottoman tavun jäljessä

käänetti 'käännettiin'
kualu 'kuollut'
ymmärys 'ymmärrys'
 
•  rk:n, lk:n >astevaihtelu

märjä halvo 'märät halot'

• Imperfektin tunnus -s(i)

mnää istusi 'minä istuin'
hän sanòs hän sanoi'

© Internetix / Erkki Savolainen 1998  [Sisällysluettelo]  [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]