|
© Internetix [Sisällysluettelo] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu] 1 Suomen murrealueet
|
|
Suomen >murteet ja niiden alue käsitellään
tässä perinteiseen tapaan. Valtakunnan rajojen ulkopuolella suomen
murteita on puhuttu paitsi ns. >luovutetulla
alueella ja >Inkerissä myös
Ruotsin >Länsipohjassa sekä
Norjan >Ruijassa Jäämeren
rannalla. Murrekartoissa pienimpiä yksikköjä ovat >pitäjät.
Karttojen pohjana on vuoden 1938 tilanne, jolloin kaakkoismurteiden puhujat
elivät vielä perinteisillä alueillaan.
Vanhastaan murteet on jaettu länsimurteisiin ja itämurteisiin.
>Länsimurteita ovat lounais-,
hämäläis- ja pohjalaismurteet. >Itämurteita
ovat savolaismurteet ja kaakkoismurteet. Itämurteiden puoleisia ääripitäjiä
ovat Virolahti, Miehikkälä, Luumäki, Savitaipale, Mäntyharju,
Pertunmaa, Sysmä, Kuhmoinen, Jämsä, Koskenpää
(nyk. Jämsänkoski), Keuruu, Pihlajavesi, Ähtäri, Lehtimäki,
Alajärvi, Lappajärvi, Kortesjärven itäosa, Evijärvi,
Vimpeli, Kyyjärvi, Kivijärvi, Kinnula, Pihtipudas, Pyhäjärvi,
Kiuruvesi, Vieremä, Vuolijoki, Säräisniemen (nyk. Vaala)
itäpuoli, Puolanka, Taivalkoski, Posio ja Kuusamo. – Nykyään
myös Pudasjärvi ja Ranuan eteläosa, Ranuan kylä ja
Simojärvi, (toisin kuin kartassa) luetaan kuuluvaksi savolaismurteiden
Kainuun murteiden alueeseen (Räisänen 1972). |
Keltaisella merkityt rannikkoalueet ovat Suomen >ruotsinkielistä aluetta. |
1 >LounaismurteetVarsinaiset lounaismurteet:
Lounaiset välimurteet (nämä esitetään nykyään
myös omana murreryhmänään):
Lounaismurteiden aluetta on melkein koko >Varsinais-Suomi
sekä Rauman ympäristö >Satakunnasta.
Lounaiset >välimurteet
ulottuvat Porin seudulta Länsi-Uudellemaalle. |
|
2 >Hämäläismurteet
1 Ylä-Satakunnan murteet
Hämäläismurteet ovat lounaisten välimurteiden ja
itämurteiden välissä. Etelässä ne rajoittuvat
Uudenmaan ruotsalaisasutukseen ja Suomenlahteen, pohjoisessa Etelä-Pohjanmaahan.
– Sydänhämäläisiä murteita nimitetään
myös >perihämäläisiksi
murteiksi. |
|
3 >Eteläpohjalaiset murteetEteläpohjalaiset murteet ovat varsin yhtenäisiä ja alueella on selvät rajat. Murre on melko samanlaista myös Keski-Pohjanmaan Vetelissä, Kaustisella ja Halsualla heti ns. >savolaiskiilan pohjoispuolella. Eteläpohjalainen murrealue ulottui ilmeisesti sinne saakka ennen savolaisten >levittäytymistä. |
|
4 >Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet
1 Keskipohjalaiset murteet
Keski- ja pohjoispohjalaisten murteiden raja sisämaahan päin on horjuva. Monet Keski-Pohjanmaan itäisimmät pitäjät ovat jo hyvin savolaisväritteisiä. Myös pohjoisempana tuntuu vahva savolaismurteiden vaikutus. Nykyään Pudasjärvi ja Ranuan eteläosa luetaan kuuluvaksi (toisin kuin kartassa) savolaismurteiden Kainuun murteiden alueeseen (Räisänen 1972). Keski-Pohjanmaan eteläosan Kaustinen, Veteli ja Halsua ovat säilyttäneet
monia tyypillisiä eteläpohjalaisuuksia. Niiden ja Etelä-Pohjanmaan
välissä on ns. >savolaiskiila. |
|
5 >Peräpohjalaiset murteet
1 Tornion murteet
Peräpohjalaisia murteita ovat pohjoisimman Suomen – lähes koko Lapin läänin – sekä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan suomalaismurteet. Tornion murteita puhutaan Ruotsin puolen >Länsipohjassa. Pohjois-Norjan >Ruijan suomalaisasutus on sijainnut hajallaan eri vuonojen varsilla. |
|
6 >Savolaismurteet
1 Pohjois-Savon murteet
Savolaismurteet ovat laaja-alaisin murteistomme. Niiden piiriin luetaan
varsinaisen Savon maakunnan eli Etelä- ja Pohjois-Savon lisäksi
Pohjois-Karjala, pääosa Päijät-Hämettä, Keski-Suomi,
Kainuu ja Koillismaa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan välinen
järviseutu. – Nykyään myös Pudasjärvi ja Ranuan
eteläosa luetaan (toisin kuin kartassa) kuuluvaksi savolaismurteiden
Kainuun murteiden alueeseen. (Räisänen 1972.) – Myös Keski-Skandinavian
Vermlannin metsäsuomalaisten kieli on ollut vanhaa savon murretta. |
|
7 >Kaakkoismurteet
1 Varsinaiset kaakkoismurteet
Kaakkoismurteet on vanhastaan jaettu kahteen pääryhmään: Suomen kaakkoismurteisiin ja Inkerin suomalaismurteisiin. Suomen kaakkoismurteiden alkuperäisestä alueesta on enää jäljellä vain (entisen) >Kymen läänin itäpuoli. Laatokan pohjoispuolen Raja-Karjalan sekamurteet eivät enää
kuuluneet suomen vaan >karjalan
kielen piiriin. |
|
© Internetix / Erkki Savolainen 1998 [Sisällysluettelo] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]