|
©
Internetix [Sisällysluettelo]
[Edellinen sivu] [Seuraava
sivu]
Vielä 1930-luvulla ennen viime sotia suomen kaakkoismurteita puhuttiin
koko silloisessa Etelä-Karjalassa sekä laajalti Inkerissä.
Karjalainen asutus lienee levinnyt Karjalan kannakselle ja Laatokan luoteisrannikolle
hitaasti vuosisatojen kuluessa. Karjalan keskuspaikaksi muodostui
viimeistään toisen vuosituhannen alussa Korela (Käkisalmi,
nyk. Priozersk), josta heimo mahdollisesti on saanut nimensä.
Pähkinäsaaren rauha 1323
>Muinais-Karjala jaettiin ensimmäisen
kerran >Pähkinäsaaren
rauhassa 1323 >Novgorodin ja Ruotsin
kesken. Raja halkaisi Karjalan kannaksen siten, että vielä 1930-luvulla
oli selviä eroja kaakkoismurteiden länsi- ja itäryhmän
välillä.
Pähkinäsaaren rauhan jälkeen Novgorodin ja Ruotsin välinen
raja oli jyrkkä: se erotti toisistaan paitsi kaksi valtakuntaa myös
kaksi uskontoa ja kaksi kulttuuria. Novgorodin eli Käkisalmen Karjalassa
kehittyi >keskiajan loppuun mennessä
kielimuoto, jota nykyään nimitetään >karjalan
kieleksi.
Ruotsin Karjala pyrittiin tärkeänä raja-alueena liittämään
lujasti muuhun valtakuntaan. Sinne sijoitettiin runsaasti läntisiä
uudisasukkaita. >Uuden ajan taitteessa
Viipurin seuduille oli jo ilmeisesti syntynyt eräänlainen kaakkoismurteiden
esimuoto.
Täysinän rauha 1595
Pähkinäsaaren rauhan raja ei ollut ylittämätön
este, kun Ruotsi pyrki uudisasutuksella laajentamaan valtakunnan aluetta.
>Täysinän
rauhassa 1595 Venäjän Karjalan länsirajaa muutettiin
itään päin. Raja kulki Karjalan kannaksen halki ja sitten
aluksi nykyisen Pohjois-Karjalan länsirajaa pitkin, periaatteessa
Jäämereen saakka. Raja kulki savolaisten ja karjalaisten silloisten
asutussuhteiden mukaisesti.
Stolbovan rauha 1617
>Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsi
sai Venäjältä Inkerinmaan ja Laatokan Karjalan, jonka itäraja
vakiintui Salmin, Suojärven ja Ilomantsin itärajalle. Ns. Raja-Karjalan
murrealue ulottui juuri sinne saakka.
Stolbovan rauha mullisti täysin Karjalan itäryhmän asutus-
ja kieliolot. Uusien vallanpitäjien harjoittama käännytystyö
ja ankara verotus johtivat nopeasti siihen, että karjalaisväestöä
alkoi siirtyä Venäjälle. Ainoastaan Sortavalan itäpuolinen
vyöhyke, Raja-Karjala, säilytti suurin piirtein entisen asujaimistonsa
ja sen mukana myös kielensä.
Uudenkaupungin rauha 1721
>Pietari Suuri valloitti takaisin
Inkerinmaan, Viipurin Karjalan ja entisen Käkisalmen läänin
eteläosat. Uudenkaupungin rauhassa 1721 raja siirrettiin suunnilleen
sinne, missä se nykyäänkin on. Tällöin muutto
Ruotsin valtakunnan puolelta keskeytyi ja rajan kaakkoispuolelle syntyi
suhteellisen yhtenäinen kaakkoismurre. – Näin ns. Vanha Suomi
joutui lähes sadaksi vuodeksi eroon muusta valtakunnasta.
Turun rauha 1743
Pikkuvihan jälkeisessä Turun rauhassa 1743 raja siirtyi vielä
lännemmäksi, Kymijoelle ja Saimaalle, niin että Savonlinnakin
joutui Venäjän puolelle.
Haminan rauha 1809
Kun koko Suomi joutui Venäjän valtaan Haminan rauhassa 1809 ja
sai sisäisen itsehallinnon eli autonomian, Vanha Suomi eli Viipurin
ja Laatokan Karjala yhdistettiin muuhun Suomeen 1812. Raja palasi suunnilleen
Stolbovan rauhan rajalle.
Suomen itsenäistyminen 1917
Kun Suomi itsenäistyi 1917, Suomen ja Karjalan itäraja vahvistettiin
Tarton rauhassa Stolbovan rauhan rajalle.
Talvi- ja jatkosota 1939 – 1944
Talvisodassa Suomi menetti 1940 jälleen Neuvostoliitolle Viipurin
ja Laatokan Karjalat (24738 neliökilometriä). Alueen koko väestö,
n. 400 000 henkeä, muutti siirtolaisina Suomeen ja hajaantui eri puolille
maata.
Jatkosodassa 1941 – 44 Suomi aluksi valloitti takaisin menetetyt
alueet ja miehitti myös suuren osan >Itä-Karjalaa.
Moskovan välirauhassa 1944 raja palautettiin talvisodan jälkeisille
linjoille, jonne se vahvistettiin myös Pariisin rauhassa 1947. Jatkosodan
aikana Karjalaan muuttanut väestö palasi jälleen siirtolaisina
eri puolille Suomea.
Karjalan nykytilanne
Yhtenäisestä muinaisesta Karjalasta kuuluvat Suomeen nykyiset
Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Entinen Viipurin Karjala
ja Laatokan Karjalan eteläosat kuuluvat Venäjän tasavallan
Pietarin alueeseen. Laatokan Karjalan Pohjois- ja itäosat on liitetty
Karjalan tasavaltaan, joka on Venäjän tasavallan osa. Siihen
kuuluvat myös >Aunuksen Karjala
sekä Äänisen ja Vienan Karjala eli koko ns. Itä-Karjala.
©
Internetix / Erkki Savolainen 1998 [Sisällysluettelo]
[Edellinen sivu] [Seuraava
sivu]
|