– Mitäs te siittä >Kuruv vaiheista, niistä uppoomis- ja kaatumisvaiheista, tiätäsitte puhua? 
– No, kyllähäm minä >kattelin >Naistellahrem >möljällä, kun se, lähti ja kaatu kans. Minä olin, siinnä, puhuttiin oli, tua tua, Jussi >Malliini se oli satama-, -palvelijana sillon se oli kyllä satamapäällikkönä sitä, >myähemmin, kavvan aikaa että eläkkeellep pääsi siä ja.  
– Siittä lähti, Ylöjärvi >menneen, ensimmäisenä tuli Mustastalahresta – meni sinne Ylöjärvellep päij ja. Ja ja, se tuata, Jussi sano että, '>kylä Kuru halkoo komiastij jahka se tullee'. Minä sanon, 'kyyllä varmaan nii'. Ja, se rupes siähel liki Siilinkaria pääseen, siinnä, lainep paisuu pohjatuulella ku siittä pistää, matalaa luatoo tänne, Harvasiim päin tänne Haukkaniämeem päi. Nii, kun kova pohjatuuli käy se, laines siinnä, paisuu siin-, sel luaron takia. Ja, se tota, siinnä sittek kun, tuli se ensimmäine hyäky nin noin, se nousi aika >korkeelles siinnä ja, se keulapää. Ja, putos kanh meni aika >syvvään – – Se, tuuli käänty tommoseev vastahankaaj ja, sillon se lepsahti vasemmallek kyljellee.  – – 

(Teoksesta Virtaranta – Yli-Paavola 1980.) 

Kustaa Pajula, s. 9.4.1894 Teiskon Padustaipaleen kylässä. Elänyt  parhaastaan Teiskon Kämmenniemessä. Haast. Jaakko Yli-Paavola 20.8.1968, valok. Helmi Virtaranta Tampereella Teisko-laivan vierellä 1956.