Kieli käytössä – pragmatiikan perusteita

– Mitä sanot, pitäisikö minun laihduttaa hieman? – Ei tietenkään, älä höpsi! – Sitä paitsi, pidän sinusta pyöreänä!

Pragmatiikka käsittelee kielenkäyttöä jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa. Jokaiselle meistä on tärkeää, että viestintä toisten ihmisten kanssa onnistuisi mahdollisimman hyvin. Yhteisymmärrystä edistettäessä on otettava huomioon, miten, missä, milloin ja kenen kanssa kulloinkin kommunikoimme. Meidän on opittava havainnoimaan paitsi omia myös toisten tarpeita. Kaikki haluavat toisaalta tulla hyväksytyiksi, toisaalta välttää tungettelua, olla rauhassa. Tällaisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää meiltä "kasvojen suojelun" strategioiden tuntemista, kohteliaisuutta laajasti ymmärrettynä.

Vuorovaikutus ei kuitenkaan ole pelkästään puhujan valintoja, sillä merkitykset muokkautuvat interaktion edetessä. Siten on hyvä olla perillä myös viestien tulkinnasta, suorien ja epäsuorien starategioiden käytön eduista ja haitoista. Yhä useammin kohtaamme erilaisiin kulttuureihin kuuluvia ihmisiä joko omassa kieliyhteisössämme tai sen ulkopuolella. Kulttuurienvälistä viestintää helpottaa, jos olemme perehtyneet ainakin joihinkin sille tyypillisiin ominaisuuksiin. Myös keskustelun rakentuminen on kiinnostavaa: miten vuorot seuraavat toisiaan ja millaisia vuoroja pidetään toisia parempina.

Tämä opintokonaisuus pohjautuu Joensuun yliopistossa suomen kielen opiskelijoille pidettyyn pragmatiikan luentosarjaan. Kurssin tavoitteena on lisätä tietoa jokapäiväisen vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksista. Ennen kaikkea olisi hyvä tulla tietoiseksi siitä, mitä seikkoja on otettava huomioon, jos haluamme luoda edellytykset myötämieliselle yhdessäololle. Harjoitustehtävät pyrkivät edesauttamaan tietoisuuden kehittymistä.

Pragmatiikan kurssin sisällön asiantuntija ja kirjoittaja on Pirkko Muikku-Werner. Erkki Savolainen on oppimateriaalin toimittaja ja tekninen toteuttaja. Kuvat on piirtänyt Nana Uitto. Paperitulosteita aineistosta kertyy n. 90 sivua. Kieliesimerkeistä, keskeisistä käsitteistä ja piirroksista on erilliset hakemistot. Tekstissä on runsaasti aineistonsisäisiä linkkejä, joiden merkkinä on väkänen (>). Kaksoisväkänen (>>) on aineiston ulkopuolisen linkin merkki.